Podcastin esittely: valmennus, oppiminen ja suorituskyky
00:00:05
Speaker
Hiljainen etu on podcast valmentamisesta, oppimisesta ja suorituskyvystä. Niistä tekijöistä, joita ei aina näe, mutta jotka ratkaisevat kaiken.
Kuinka pelaajat kehittyvät todella?
00:00:15
Speaker
Jaksoissa pudotetaan siihen, miten pelaajat oikeasti kehittyvät, miten havainnointi ohjaa päätöksiä, miten ympäristö muokkaa oppimista ja miksi perinteinen harjoittelu ei aina toimii. Tämä ei ole podcast valmiista vastauksista, tämä on podcast kysymyksistä, jotka muuttavat tapasi nähdä peli, valmennus ja kehittyminen.
Jenni Paljakka: nuorten urheilijoiden kasvu
00:00:42
Speaker
Tervetuloa kolmanteen jaksoon ja tänään aiheena siis nuorten lasten ja nuorten urheilijaksi kasvaminen. Asiantuntijavieraana on Jenni Paljakka ja Jenni voi nyt kertoa, että kuka ja mitä kaikkea Jenni on.
Jennin tausta opettajana ja valmentajana
00:01:03
Speaker
Kiitos vaan kutsusta ja tosiaan Paljakka Jenni ja Lahtelainen ihan syntyperäisin.
00:01:11
Speaker
Luokan opettaja on koulutukseltani. Opetan tällä hetkellä liikuntapainotteisessa koulussa ja vastaan siellä siitä painotetusta liikunnasta. Kahden teini-ikäisen pojan äiti. Olen liikunnan parissa kouluttautunut muun muassa tennisiä, padelia, voimisteluohjaajaksi ja sitten olen myöskin sertifioitu multiskills-valmentaja.
00:01:38
Speaker
Ja omaa lajitaustaa löytyy tuolta voimistelulajeista. Mutta fanitaan kyllä kaikkea urheilua, henke ja vere. No niin, hienoa. Eli kokemusta löytyy ja varsinkin sieltä lasten ja nuorten parista, eikö niin? No kyllä joo, että heidän kanssaan olen työskennellyt tosi, tosi pitkään, niin siellä on se suurin kokemus kyllä. No niin, hyvä. Sen takia mä sitten tähän kutsuinkin.
Varhaislapsuuden urheilu ja aktiivinen elämäntapa
00:02:06
Speaker
Koska sitä asiantuntijuutta vaatii, mä oon jonkun verran nuorten parissa valmentanut ja opiskelut toki paljon vähemmän nyt, mitä Jenni, niin on hyvä, että saadaan tähän oikeaan asiantuntijan. Ja tämä eka osa olisi sitten siellä enemmän varhaislapsuudesta, että mennään sitten tolossa osassa sinne ehkä sinne vähän vanhempaan ja teini-ikään ja aikuisuuden kynnykselle käsittelemään.
Uusi lainsäädäntö ja koulut
00:02:33
Speaker
Mutta miten sä ajattelet?
00:02:35
Speaker
Sieltä ihan syntymästä, niin vaikka kouluikäiseksi, niin semmoinen liikunnan ja urheilun merkitys tai mitä siellä olisi hyviä asioita tai ihan kerro vaan avoimesti mielipiteet ja sun kokemukset ja osaamisesta, että mikä olisi hyvä. Nyt tällä hetkellä ollaan juuri tekemässä lakiuudistusta siihen, että tämmöinen liikunnallisen elämäntavan edistäminen.
00:03:01
Speaker
Kirjataan sitten ihan lakiin ja se tulee tuonne kouluihin. Ensimmäinen kahdeksatta alkaen, niin se on mun mielestä erittäin hyvä uudistus.
Leikin merkitys liikunnassa
00:03:10
Speaker
Ja jos ajatellaan näin, että tärkeintähän olisi se, että lapset saataisiin innostumaan liikunnasta, että syntyisi semmoinen mielenkiinto sitä kohtaan, että eihän sen tietenkään ihan kun lähdetään pienestä pitämään, niin mitään hikiliikuntaa tarvitsee olla, vaan että leikki on.
00:03:29
Speaker
lasten liikuntaa ja kaiken näköiset leikit, mitä lapset tuolla ihan luonnostaankin tekee, niin niistä tulee väkisinkin vähän liikuntaa.
Perheen rooli lasten liikunnassa
00:03:38
Speaker
Mä oon sitä mieltä, että semmoinen ihan arjen jutut olisi tosi tärkeää, että lapset saataisiin liikkeelle, että mentäisiin pienestä pitämään vanhempien kanssa hiekkalaatikolle tai leikkipuistoihin, laskemaan mäkeä ja liikuttaisiin metsässä.
00:03:54
Speaker
Ihan tämmöisiä arkisia asioita, mitkä on sitten myös erittäin hyviä noin perheen yhteistä aikaakin, kun ajatellaan, niin sitten tehdä.
Positiiviset tunnekokemukset varhaislapsuuden urheilussa
00:04:04
Speaker
Joo, itse asiassa toi yhteinen aika ja ne kokemukset sen perheen kanssa. Mä kohta tuon yhden tutkimuksen tähän näin vielä, mutta sielläkin puhuttiin tästä tunnekokemuksesta sen liikunnan parissa, että silloin kun se on positiivinen jo tosi varhaisessa vaiheessa, niin silloin iso vaikutus sinne tulee vaihtoehteen. Kyllä.
00:04:25
Speaker
Ja siinä sitten kun aktiivisesti tavallaan koko perhe on mukana, niin se varmasti sitten myös tukee sitä lasta siinä, että hän innostuu koko ajan lisää ja lisää siitä liikkumisesta.
Lasten kiinnostus urheiluun ja taitojen oppiminen
00:04:38
Speaker
Ja sitten kun innostuu, niin aina oppii uusia taitoja ja uusia asioita. Ja mitä enemmän niitä taas sitten opitaan, niin sitten taas enemmän varmasti.
00:04:49
Speaker
Löytyy niitä mielekkäitä uusia juttuja, mitä taas harjoitellaan ja sitä kautta sitten pikkuhiljaa päästään siihen liikkumiseen kiinni.
Lasten liikunnan muutokset ajan myötä
00:04:58
Speaker
Mitä mieltä olet, jos vertaa historiaa, että onko varhaisnuorten liikunta lisääntynyt, pysynyt samanlaisena, vähentynyt? Mikä sun kokemus tai onko sulla jotain ihan tietoa? Kyllähän varmasti monitutkimus sitä osoittaa, että tällä hetkellä...
00:05:20
Speaker
lasten liikkuminen on vähentynyt ja varmasti sen takia juuri kun siitä kovasti ollaan huolissaan, niin myöskin tämmöinen lakimuutos on nytkin sitten tulossa. Kyllä se muutos, vaikka tuolla jos ajatellaan kouluelämässä, nyt tietysti ehkä puhuu vähän, en ihan sieltä varhaislapsuudesta, mutta näiden pienten kanssa, kun liikuntatunnille mennään, niin kyllä siinä iso muutos on siihen, kun itse olen opettajan työssä aloittanut.
00:05:48
Speaker
ja nyt opettaa sitten liikuntaa, niin kyllä siinä huomaa, että taidoissa näkyy vähän se, että se liikunta on ollut ehkä vähäisempää kuin joskus aikaisemmin, ja sitten myöskin kaikissa semmoisissa, että vähän jännitetään sitä, jos tuntuukin oudolta rinnassa, kun ollaankin juostussalissa pallon perässä tai muuta, ja ei ehkä tunnisteta ihan semmoisia normaaleja asioita, kuten se, että syke kun nousee, niin se sydän hakkaa vähän kovempaa.
00:06:14
Speaker
Sitten saattaa tulla vähän semmoinen hätäkin siitä, että mitä mulle nyt tapahtuu, kun mulla tällä tavalla tuntuu rinnassa. Ja semmoinen tietysti semmoinen innostuneisuus, että kyllä lapset vieläkin hyvin innostuu, mutta sanotaanko näin, että se joukko, jotka ei välttämättä niin paljon innostu, niin se on kasvanut mun mielestä tässä vuosien saatossa. Toivon todella, että saadaan tätä suuntaa nyt muutettua.
Aikuiset ja lapsenomainen innostus urheiluun
00:06:45
Speaker
Mä itse ainakin olen huomannut, että toi innostuneisuus ja ilo lapsilla nuorilla, niin se olisi ihan kiva muuten, että aikuisillekin se säilyisi vaikka tuolla padeltreeneissä tai muuta. Että se semmoinen ilon tunne ja tekeminen kaikessa leikeissä, niin sehän on ihan mahtavaa katsoa ja kuulla. Ja on vaikea olla itse osallistumattomani tänään yhä ystävällä on, kenellä on pari lasta ja sitten kun ne vähän pääsi siitä ujoudesta tai muuta, niin
00:07:16
Speaker
Esitteli kaikkea jotain ilmapalloa ja muuta vastaan, mutta jokaista asiasta oltiin tosi innoissa. Kyllä joo, että se aina just se, että miten vaan saadaan se säilytettyä mahdollisimman pitkälle, niin just sinne aikuisikään ja miksei myös vielä siitäkin sitten, kun ollaan jo ehkä vähän vanhempia, niin sitten myös siellä, että ikäihmisetkin vielä innostuisivat ja kokisivat sellaista liikunnan iloa siinä määrin, mitä sitten pystyvät.
00:07:45
Speaker
niin kyllä siinä aina vähän pitää miettiä uusia jippoja, että ehkä aikuisellakin saisi olla välillä vähän semmoista leikin omaista tekemistä, niin se saattaisi vähän rentouttaa ja tuoda sitä iloa vielä enemmän sinne liikkumiseen. Onko sinua jotain neuvoa nyt pienten lasten vanhemmille vaikka, jotka miettivät, että miten se liikunta säilyisi ehkä myöhemminkin?
Vanhempien neuvot lasten liikuntainnostuksen tukemiseksi
00:08:14
Speaker
Mitkä olisivat sellaiset vinkit?
00:08:17
Speaker
Jos tässä nyt vähän omaa kokemustaan tässä peilaa, niin kyllä se, että lähtee itse lasten kanssa liikkumaan ja keksii erilaisia juttuja ja tavallaan antaa lasten olla lapsia siinä liikkeessään. Niin kuin sanoin, niin ei tarvitse olla mitään, että mennäänpä nyt harjoittelemaan sitä luistelua tai mennäänpä nyt harjoittelemaan sitä hiihtoa. Kyllä leikin kautta erilaisilla jutuilla.
00:08:47
Speaker
Mä uskon, että lapsi kyllä innostuu, mutta se vaatii myös vähän aikuiselta, että sitten sinne lähdetään niihin vaikka liikkipuistoihin tai muuta sellaisenakin hetkinä, kun välttämättä se aikuinen ei itse ehkä jaksa tai joskus ei välttämättä meikäläistäkään huvittanut sinne lähteä, mutta sitten jotenkin se, että aina tuli lähdettyä ja mentiin ja yhdessä tehtiin ja keksittiin uusia juttuja.
00:09:16
Speaker
Kyllä mä sanoisin, että kyllä se lasten kanssa liikkuminen siinä varhaislapsuudessa, niin se on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin. Siellä taitot varmasti karttuu ja nimenomaan sytytetään sitä kipinää siihen liikkumiseen. Ehkä tämmöisillä vinkkeillä. Joo, mä itse tätä jaksoa varten ja muutenkin olen ollut kiinnostunut tästä, niin löysin tämmöisen tutkimuksen.
00:09:47
Speaker
Harandian ja muut 2026 on tehnyt tämän ja siellä on varhaislapsuuden liikuntaa tutkittu ja jo kahden puolen vuoden iässä on maksut rutiinit heijastuu koko nuoruuden aktiivisuuteen. Ja siellä sanotaan, että teinin liikkumattomuus ei ole ohimenevä vaihe, vaan se on omaksuttu tapa lapsuudesta. Ja siellä oli 1700 lasta.
00:10:15
Speaker
Yli kymmenen vuoden ajan on seurattu niitä. Ja tosiaan se 2,5-vuotias, vaikka se on niin pieni, niin jo siihen mennessä, kun niiden kanssa on yhdessä leikitty, liikuttu ja muuta, niin vaikuttaa sinne myöhempään. Ja siellä on tutkittu siis tällaista aktiivista leikkiä sen vanhemman kanssa. Ja sitten siellä on tutkittu myös se ruutuajamäärä, mikä on nyt varmaan aika yleistä. Ja sitten unen kesto, mitkä on varmasti aika keskeisiä asioita sitten.
00:10:45
Speaker
lasten ja nuorten elämässä. Sitten semmoinen varhaislapsuuden hyvä tapa, jossa se aktiivinen leikki vaikka sen vanhemman kanssa ja vähäinen ruutuaika ja riittävä uni, niin sitten se päivittäinen ulkona liikkuminen lisääntyi 12-vuotiaana. Ja se lisääntyi sillä tavalla, että kun ne mittasivat sitä, että se olisi noin 91 tuntia fyysistä aktiivisuutta vuodessa, niin se on aika paljon.
00:11:19
Speaker
Sitten lisää tästä tutkimuksesta vielä, että siellä huomioitiin myös useita taustatekijöitä ja tulotaso ja painoindeksiä, temperamenttiä ja tämmöistä. Ne eivät välttämättä vaikuttaneet siihen tapaan negatiivisesti tai positiivisesti. Siellä oli kuitenkin hyvä vaikutus rutiinilla. Tämä tukee kyllä sun kokemusta tai tietoa. Kyllä. Kyllä uskon siihen, että se säännöllinen...
00:11:49
Speaker
Ulkoilu, silloin kun lapset ovat pieniä, niin se varmasti tekee ihan joka ikiselle hyvää. Tällä tavallaan esimerkkinä tuohon. Tämä oli nimenomaan, kun puhuin siitä tunnekokemuksesta, niin usein se lapsen liikkuminen tai leikkiminen nimenomaan vanhemman kanssa, koska se vanhempi on usein se turvallinen.
00:12:19
Speaker
kytkeytyi usein sitä iloa ja vuorovaikutusta, ja nimenomaan se turvallinen ilmapiiri oli siinä tärkeä. Ja se liikkuminen ei ollut siis suoritus, vaan se oli luontainen osa sitä arkea. Ja tämä ehkä kolahtaa myös mun mielestä aikuisharrastajiin monesti, että sinne mennään suorittamaan ehkä sitä, eikä välttämättä nauttimaan. Ja että se olisi semmoista, no rutiiniksi se varmaan muodostuu, mutta se suorittaminen ei ole aina niin kivaa, mutta se pitäisi olla sellainen...
Liikunta tehtävänä vs. nautintona
00:12:51
Speaker
Niin, tuossa tuli vaan mieleen, että näin se varmasti on, että aikuisilla se vähän menee välillä turhankin suorittamiseksi. Toki aikuisillakin on varmasti niitä tavoitteita siinä, että miksi liikkuu tai mitä liikunnan haluaa saavuttaa. Mutta jotenkin se, että mäkin uskon siihen, että jos se olisi pikkusen rennompaa, niin voi olla, että ne tavoitteet, mitä sitten kukin on itselleen laittanut, niin ne varmaan tulisi mukavimmin saavutetuksi.
00:13:18
Speaker
Juuri näin. Ja ruutuajasta vielä tähän näin, että se ruutuajan kasvaminen voi syrjäyttää taas näitä kokemuksia ja heikentää motivaatiota liikkuun myöhemmin. Eli ruutuaikaa kyllä kannattaisi vahtia ja ruutuaika varmasti tauduttaa myös televisiota, ei pelkästään kännykkää, jos ihan tosi noilla kännykkäistä on. Mutta tässä tosiaan lähettiin alle 2-vuotiaista, eli 10 vuotta seurattiin, että 12-vuotiaaksi asti varmasti ainakin seurattiin. Tässä tutkimuksessa...
00:13:47
Speaker
Alle 10 prosenttia täytti ne kolme suositusta, missä olisi se uni ja ruutuaika ja sitten se liikunta. Ja näyttää siltä, että kahdessa prosenttia ei liikkuisi riittävästi. Se on aika iso määrä. Niin. Tämä on tietysti yksi tutkimus, mutta aika iso tutkimus ja uusi. Jos tämmöinen kuulijoita kiinnostaa, niin tosiaan Harandian 2026 löytyy varmasti tutkimus sillä. Tässä esimerkiksi.
00:14:18
Speaker
On perusteltu, että jo siellä 2-3 vuoden iässä, jossa aivojen muovautuu ja se on voimakasta se aivojen kehittyminen, ne rutiinit vakiintuvat. Eli tämän mukaan ne kannattaisi sinne jo ennen kolmenvuotiaana sisällyttää sitä yhteistä leikkiä ja liikkumista, niin se voisi vaikuttaa positiivisesti. Mutta suosittelen toki lukemaan tutkimuksen, mutta mä kyllä jotenkin uskon tähän, että en ole
00:14:49
Speaker
En ole koko tutkimusta siis lukenut, vaan olen näitä tiivistelmiä siitä lukenut. Joo, ja tuosta tuli vielä mieleen se, että tosiaan sitten kun vanhemman kanssa pääsee turvallisesti leikkimään ja liikkumaan ja muuta, niin sitten pikkuhiljaahan siitä, kun isommaksi kasvetaan, niin sitten myös ne sosiaaliset taidot, sosiaaliset leikit muiden samanikäisten kanssa, niin myöskin sitten alkaa pikkuhiljaa kehittymään.
00:15:21
Speaker
Sitten päästään taas jo seuraavalle tasolle siinäkin, että liikkuminen tapahtuukin niiden oman ikäisten kanssa ja ehkä isommissa ryhmissä ja niin edelleen. Sillä liikunnalla on tosi positiivinen vaikutus myös näihin sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Juuri näin. Sitten voitaisiin käsitellä vähän kouluikäisten liikkumista ja ehkä sinne aktiiviseksi liikkujaksi.
00:15:55
Speaker
ihan aktiiviseksi urheilijaksi, jopa ammattiurheilijaksi kasvamista. Jos aloitetaan sieltä koulujäästä ja lähennetään sitä täysi-ikäisyyttä, niin miten sä, Jenni, sen osan siitä elämästä sitten näet? No mä ajattelen, että siellä, sanotaan nyt vaikka alakouluvaiheessa, niin se semmoinen kaikki omaehtoinen liikunta olisi tärkeää, että mentäisi...
00:16:25
Speaker
Kavereiden kanssa pihalle pelaamaan ja pelailtaisiin paljon erilaisia pelejä. Liikuttaisiin kouluun pyörällä tai potkulaudalla potkutellen tai kävellen tai mikä liikkumismuoto nyt sitten onkaan. Kellekin sopiva, kuhan se tapahtuisi niin, että se sitä omaa liikkumista edistää, niin se olisi tosi
Monipuolinen liikunta varhaisvuosina
00:16:49
Speaker
hyvä. Ja totta kai sitten koululiikunta on varmasti ja koulussa ollut aika ylipäätäänkin.
00:16:54
Speaker
sen liikunnan näkökulmasta, niin on ihan merkityksellinen, että välitunnit olisivat aktiivisia ja nyt paljon on puhuttu jo vuosien ajan siitä, että ne oppitunnit olisivat toiminnallisia, että siellä saataisiin vielä sitä liikettä aikaa. Ja tietysti sitten se, että ainakaan sitä liikunnan määrää tuossa opetussuunnitelmassa ja tuntijaossa ei vähennettäisi, vaan nimenomaan ennemmin jopa lisättäisi, niin se olisi mun mielestä erittäin hyvä.
00:17:24
Speaker
Ja varmaan sitten sanotaan, että nyt ehkä tänä päivänä urheiluseurojen toimintaan hakeutuminen tapahtuu aika aikaisessa vaiheessa. Ja ehkä se tavoitteellinenkin liikkuminen lähtee vähän turhankin aikaisin mun mielestä tällä hetkellä liikkeelle. Että sitten varmasti ne, ketkä siitä liikunnasta innostuu, niin moni hakeutuu myöskin sitten urheiluseuratoimintaan.
00:17:55
Speaker
Mahdollisimman monipuolista, monilajistakin voisi sanoa. Monipuolisuushan voi olla yhdessä lajissa, mutta nuoret harrastavat eri lajeja. Sekin olisi tärkeää, eikö niin? Kyllä minä näin ajattelen, että mahdollisimman monipuolisesti ja monilajisesti tässä vaiheessa, vielä kun ollaan varsinkin alakouluiässä, niin olisi tosi tärkeää tehdä, että saataisiin sitä kroppaa.
00:18:23
Speaker
liikkeelle monin eri tavoin ja opittaisi monipuolisesti eri taitoja, niin se olisi tosi tärkeää. Ja vähän liittyy, että edelleenkin saisi kiipeillä puissa ja leikkiä kaikkia leikkejä, että se ei loppuisi siihen kouluun mennä. No just näin, että mentäisi todellakin sinne puihin kiipeilemään.
00:18:48
Speaker
metikköön juoksemaan ja mentäisiin ulkojäille pelailemaan kavereiden kanssa tai mentäisiin sinne koulunkentälle potkimaan palloa tai yhdessä kavereiden kanssa. Mitä enemmän sellaista omaehtoista liikkumista olisi, niin sen parempi mun mielestä. Joo, ja siellä varmasti tulee se sosiaalinen aspekti myös vahvasti. Koululiikunta on tietysti järjestettyä, se voi olla vähän erilaista, mutta sitten myös keskenään tekeminen.
00:19:19
Speaker
tytöt ja pojat sekaisia ja niin edelleen, mitä tehdään, leikitään ja liikutaan, niin siellähän on se sosiaalisen kasvamisen mahdollisuus ja takana.
Luovuus ja oppiminen leikin kautta
00:19:31
Speaker
Kyllä, just näin. Ja siellä yleensä, en tiedä, jotenkin sellainen tunne, että kun tehdään jotain asiaa kavereiden kesken, niin siellä innovoidaan kaikkea uutta ja sitten tuntuu, että niitä toistojakin tulee aika paljon.
00:19:49
Speaker
kun mennään tekemään jotain ja vaikka potkitaan kavereiden kanssa palloa, niin siinä on nimenomaan se sellainen hauskuusaspekti, että se on hauskaa, saadaan olla porukassa ja sitten tulee huomaamatta tehtyä jo aika paljon niitä liikunnallisia juttuja. No miten sitten, missä vaiheessa kouluikäiset on se ala-aste, yläaste sinne lukioon, muutaan rupeaa jotkut tietyt lajit tietysti varmaan kiinnostaa, toki ne voi myös vaihtua, mutta...
00:20:21
Speaker
vaikuttaisi siltä, että sitten kuitenkin joku laji saattaa innostaa tosi paljon ja siihen hurahdetaan. No näin tuntuisi tällä hetkellä olevan toi trendi, että aika nopeastikin hurahdetaan jo johonkin yhteen lajiin ja sitten se viikko alkaakin täyttyä tosiaan sitten sen yhden lajin harjoituksista ja voi ollakin, että kohta huomataan, että
00:20:46
Speaker
just sille omaehtoiselle liikkumiselle tai jonkun toisen lajin harrastamiselle, niin ei yhtäkkiä sitten enää ookaan. Kyllä mä toivoisin, että mahdollisimman pitkälle mentäisi niin, että jäisi aikaa juosta metiköissä ja pelata palloa pihalla. Ja sitten toisaalta myöskin, jos on innostusta useampaa eri lajiin, niin se jotenkin olisi mahdollista, että ei tarvitsisi 8-9-vuotiaana vielä.
00:21:14
Speaker
tehdä sitä lajivalintaa, että voitaisiin venyttää sitä vaikka tuonne yläkoulun puolelle tai jopa ehkä jossain tapauksessa vaikka lukionkin taitteeseen tai ammatillisen koulun siihen taitteeseen, että jotenkin se, että mitä myöhäisemmäksi saataisiin sitä sitten siirrettyä, niin mä ennenkin ajattelen, että se olisi sen parempi.
Varhainen erikoistuminen tietyissä lajeissa
00:21:36
Speaker
Toki ehkä tässä tapauksessa pitää myös muistaa se, että on joitain.
00:21:40
Speaker
niin sanottuja varhaisen erikoistumisen lajeja, mutta jos mä ajattelen vähän isommassa kuvassa, niin näin mä jotenkin itse toivoisin, että se olisi vielä mahdollista. Mitkä sun kannalta olisi niitä varhaisen erikoistumisen lajeja? No ehkä ensimmäisellä tulee mieleen tämä voimistelu, mistä itsellä on se lajitausta ja taitoluistelu on semmoinen. Paljon puhutaan uinnista myöskin.
00:22:10
Speaker
Ja on kuullut myöskin Tenniksestä puhuttavan varhaisen erikoistumisen lajena. Mutta ehkä nyt itsellään ne voimistelulajit on sillä se, mikä on lähimpänä. Joo, toi on mielenkiintoinen, toi varhainen erikoistuminen sinällään. Koska siitä on myös jonkun verran tutkimusta, että se ei tietysti ole poikkeuksia, mitä se tarkoittaa. Varmaan on lajikohtaisia juttuja.
00:22:41
Speaker
Mutta siellähän on myös urheilijoita, jotka paljon myöhemminkin erikoistuu ja silti ne pääsee vaikka maajoukkueeseen ja kansainväliselle tasolle. Ja sitten toisaalta ehkä pitää vielä erottaa siitä, että sitä lahjakkuutta, kun joku erikoistuu johonkin, niin sitä on vaikea ennustaa siis. Eli vaikka olisi nyt yhden lajiparissa enemmän, niin se erikoistuminen voi olla hyvä sen kannalta, että siellä...
Lahjakkuuden tunnistaminen nuorilla urheilijoilla
00:23:12
Speaker
kehittyy ja menestyy, mutta sitten aika myöhäisessä vaiheessa voi vasta tietää, että miten korkealle kehittyy tai pääsee. No kyllä, olen tuosta samaa mieltä kyllä. Mun mielestä turhan aikaisin tehdään niitä lahjakkuuspäätelmiä lapsista, jotka on täysin kuitenkin vielä keskenkasvuisia.
00:23:43
Speaker
Ei tiedetä vielä välttämättä ihan 7-8-vuotiaasta, että minkälainen se biologinen kehitys tulee olemaan tai muuta. Kyllä mä jotenkin itse ainakin vähän varon sitä, että kyllä siinä on myös muilla asioilla aika paljon merkitystä siinä, että kuka pääsee mihinkin asti ja näin, kun pelkästään vaan sillä, että oletetaan, että joku on lahjakas.
00:24:12
Speaker
Tässä on siis itse asiassa tämmöisen tutkimuksen kaivoin tätä varten. Tämäkin on aika uusi sviini 2025. Tässä on tutkittu siis Ruotsin miesten aikuisten maajoukkuetta 2011-2023. Siellä tuli ilmi, että kolmannes oli vain...
00:24:43
Speaker
tosi varhaisessa vaiheessa tunnistettu siellä maanjoukkuepalulla. Ja kaksi kolmennosta paljon myöhemmin. Eli se oli 34 prosenttia U15, U16 tasolla, jotka tebytoisivat nuorten maanjoukkuessa. Ja sitten se 17-19, niin siellä oli kolmasosa ja 33 prosenttia tuli U21 tai myöhemmin.
00:25:12
Speaker
Eli aika myöhään kuitenkin sitten pystyt tunnistamaan ne, ketkä on siellä maanjoukkuessa tai on siirtynyssä. Pelkästään se, että 12 prosenttia siitä aikuisten maanjoukkueista ei ollut yhtään juniorikokemusta, siis kansainvälisiltä peleiltä ja maanjoukkueista. Eli se mun mielestä kertoo kuitenkin sen, että...
00:25:39
Speaker
Se kasvu, biologinen kasvu ja kehitys, niin se vaikuttaa aika paljon siihen, että onko parempi toista just vaikka 14-vuotiaana tai 13-vuotiaana ja siitä ei voi vielä päätetä sitä, että kenestä tulee oikeasti hyvää. Ja monesti se voidaan sekoittaa siihen lahjakkuuteen. Kyllä, se on just näin. Ja jotenkin tuntuu, että nykypäivänä todella aikaisessa vaiheessa tehdään tasoryhmiä tai valitaan pelaajia jollekin polulle.
00:26:11
Speaker
Kyllä se jotenkin pitäisi vähän myöhäisemmässä vaiheessa katsoa, että missä mennään ja kuka mihinkin suuntaan sitten on siitä etenemässä. Tuossa just luin yhdestä tämmöisestä yleisesti jaossa olevasta lehdestä, en edes muista nyt mikä sen nimi oli, mutta siinä just puhuttiin jääkiekkoilijoista, jotka koskaan...
00:26:39
Speaker
eivät olleet yltäneet Pohjolan leirille asti ja sitten toisaalta taas pelasivat myöhemmin sitten aikuisten maajoukkuessa, että aina se ei kerro se varhainen vaihe sitä, että kenestä sitten lopulta tulee minkäkinlainen peluri tai liikkuja tai urheilija. Ja silloin periaatteessa tämmöinen leiri
Urheilun valintaprosessit ja niiden vaikutukset
00:27:03
Speaker
ei saisi vaikuttaa ehkä valintoihin liikaa.
00:27:06
Speaker
Kaikki Ruotsissa on aika vahva systeemi tämmöinen ollut ainakin, missä tietyt leidit vaikuttavat siihen maanjoukkuepolkuun. Tällainen käsitys mulle on jäänyt. Joo, mutta nythän ainakin oli tuossa, siitä vaan tuli nyt aasinsiltana mieleen tuossa Frölundan se malli siitä, että ei tehdäkään enää niitä tasojoukkueita tai valintoja niin aikaisessa vaiheessa, vaan sitä siirrettiin myöhemmäksi sitten ja keskityttiin.
00:27:35
Speaker
myöskin siihen monipuoliseen liikkumiseen enemmän tai keskitytään. Mä en tiedä, onko se malli vielä lähtenyt käytäntöön, mutta tämmöisiä. Me voidaan taas ilmoittaa siitä vuoden alussa ja kiinnostuneena jää seuraamaan, mutta siellä oli muun muassa semmoinen, että sen alueen alle 16-vuotiaana ei tehdä seurasiirtoja, että ne on siinä lähimmässä aallissa tai seurassa, missä ne harjoittelee, ennen kuin sitten voidaan ikään kuin haarukoimaan.
00:28:04
Speaker
ketkä on sitten minkäkin tasoisia tai tekemään tällaista tasomäärättelyä enemmän. Ja ehkä vielä tästä lisätään tähän tutkimukseen. Siellä puhuttiin myös akatemioista, tällaista top-akatemioista. Siellä oli aika isoina edustettuna ihan paikalliset, ettei ollut mitään akatemian pelaajia läheskään kaikki, ketkä nousi.
00:28:32
Speaker
sinne maajoukkueeseen, eli se akatemiakaan ei väheskään aina ennusta sitä, että sieltä pääsee maajoukkueeseen. Eli tämä on hyvin yksilöllistä, millä tavalla sinne kansainväliselle polulle pääsee tai päätyy, ja se ei ole mitenkään lineaarista. Eli se kannattaa mun mielestä pitää monesti seuroissa, ja vaikka Padella on nyt lajina itsellä tässä, niin seurojakin kannattaa
00:29:02
Speaker
Siellä pitää muistaa, että kaikki junnat ovat tosiaan tärkeitä ja ne kehittyvät eri vaiheissa. Kyllä, just näin. Kyllä siihenkin vähän voisi sanoa, että monipuolisesti vaan kaikkea, jotta se on se pohja niin sanotusti hyvässä kunnossa ja kovalla työllä, niin pääsee varmasti eteenpäin.
00:29:30
Speaker
Se olisi aina hyvä muistaa, että tosiaan sitä lokeroimista ei tehtäisi kauhean varhaisessa vaiheessa. Joo, ja sitten kuitenkin mun mielestä nuoret saa liikkua paljon ja pitää liikkua paljon, että sitä määrää ei saisi liikaa pelätä, kun joku on innostunut ja tekemään ja muuta. Sehän on ihan ok, että on sitä totta kai pitää lepoa ja kaikki ravinto ja muut ovat kunnossa, mutta silloin kun lapsi innostuu ja nuoret innostuu ja tekee paljon, niin mun mielestä kannattaa antaa tehdä.
00:30:00
Speaker
Että ehkä se mun käsitys on, että esimerkiksi koululiikunta ja muuten arkiliikunta, niin se on kuitenkin vähentynyt, niin kuin tuossa aikaisemminkin todettiin. Ja sitten jos on innostanut, niin kyllä se kannattaa sillä kentällä tai pelikentällä, missä se liikkuu, niin antaa käydä useasti. Kyllä joo, että ei sitä sinällänsä pidä rajoittaa. Että ehkä just enemmänkin kannustaisin siihen, että se kaikki liikkuminen ei olisi ohjattua, vaan nimenomaan just sitä.
00:30:30
Speaker
Sitä, minkä sitten itse valikoi, että mitä tehdään. Silloin varmasti pystytään pitämään sitä mielenkiintoa yllä, kun on sitä vaikuttamismahdollisuutta siihen, että tänään minua huvittaisi lähteäkin pyöräilemään.
Joustavuuden tukeminen päivittäisessä liikunnassa
00:30:47
Speaker
Huomenna saattaa ollakin sellainen fiilis, että okei, nyt olisi kiva käydä lyömässä pesäpalloa. Myös siihen olisi se mahdollisuus.
00:30:56
Speaker
Se mielikin pysyy vähän virkeämpänä siihen liikkumiseen, että se ei vain kaventuisi siihen johonkin yhteen lajiin. Ja toki siis myöskin se ihan, vaikka olisi se oma lajikin, mistä on sitten kiinnostunut, niin että siinäkin sitten voisi lähteä vaikka itse sitä tekemään ilman, että siellä välttämättä on sitä valmentajaa paikalla tai muuta aikuista ohjaamassa, vaan että voisi vaan mennä ja sitten tehdä. No, jos otetaan vielä tämmöinen aspekti. Tähän mennään.
00:31:26
Speaker
Kohta vähän syvemmälle vielä niihin liikuntataitoihin ja tämmöiseen, mutta jos otettaisiin sellainen kulma, että jos se nuori kuitenkin nyt sitä yhdestä lajista on innostunut ja tekee sitä paljon ja muut lajit jää vähemmälle, niin mitä silloin tarkoittaisi se monipuolisuus? Tässä ehkä taustalla voi myös kertoa, että se varhainen erikoistuminen tuon tutkimuksen mukaan lisää vammariskiä, jos erikoistuu pelkästään yhteen lajien ja se on yksipuolista.
00:31:55
Speaker
Mutta me ei saa kuitenkaan erehtyä luulemaan, että jos joku harrastaa vain yhtä lajia, että se ei voi silti olla monipuolista se tekeminen. Se ei aina tarvitse muita lajeja siihen. Ja tämä on mun mielestä semmoinen, että miten sä asiantuntijana ajattelet, että jos on se yksi laji, valtalaji, ja siihen nyt on niin sanotusti hurahtunut ja innostunut, eikä sitä nyt välttämättä aina voi pakottaa muuhun, niin miten sitä sitten kannattaisi miettiä laadullisesti?
00:32:24
Speaker
Kyllä ajattelisin, että siihen yhteen lajiin olisi hyvä sisällyttää sinne viikkoon myös sellaista harjoittelua, missä kehitetään erilaisia taitoja ja ominaisuuksia monipuolisesti. Alkulämmittelyissä tämä otettaisiin huomioon ja vaihdeltaisiin niitä alkulämmittelyjuttuja loppuveryttelyssäkin.
00:32:52
Speaker
Voi varmasti tehdä sitä vaihtelua siihen, että mitä siellä on, että tavallaan yritettäisiin vaihdella sitä ympäristöä myöskin vähän sen, että siellä saataisiin sitä monipuolisuutta myöskin aikaan. Ainakin tämmöisillä jutuilla mä toivoisin, että näitä juttuja tehtäisiin, että saataisiin sitä monipuolista harjoittelua. Ja varmaan ainakin siis joukkuelajessa.
00:33:19
Speaker
Käydään yhdessä lenkillä vaikka tai salilla ja on tällaisia juttuja, mitä ihan ohjataakin, mutta toki varmaan sitä omaehtoistakin pitää olla, että se ei ole pelkästään sitä lajiharjoittelua. Kyllä joo. Ja just se, että alkulämmittelynä voisi pelailla vaikka jotain pelejä välillä ja sitten toisaalta taas voisi tehdä erilaisia harjoituksia.
00:33:46
Speaker
mitkä kehittää liikkuvuutta tai kehohallintaa tai jotain vastaavaa. Siellä on varmasti paljon mahdollisuuksia myöskin yhden lajin sisälle luoda sitä monipuolisuutta, mutta sekin pitää vähän ottaa asiakseen, että semmoisen tekee ja myöskin seurata sitä ja arvioida, että onko tämä toiminta riittävän monipuolista ja kehittääkö tämä niitä ominaisuuksia ja taitoja monipuoliseksi.
00:34:17
Speaker
Joo, hyvä. Mä luulen, että pidetään ihan pieni tauko ja sitten siirrytään sinne taitopuolelle. Seuraavaksi voisi käsitellä taitoja, motorisia taitoja, liikuntataitoja, miksikä haluan niitä sanoa, mutta mä aikaisemmaltakin vierailta kysyin, että mikä se taito on, tai jos sitä taitoa jotenkin määriteltäisiin, niin miten sä määrittelisit taidon? Joo, tämä onkin aina.
00:34:49
Speaker
Kinkkinen, kun varmaan aika monta juttua tähän liittyy, mutta mä ehkä ajattelen siitä, että se on sellainen asia, mikä halutaan oppia. Siinä on ehkä jokin selkeä tavoite. Olkoon nyt vaikka pallon kiinni ottaminen ja sitten se, että kun sitä määrätietoisesti harjoitellaan, niin pikkuhiljaa se alkaa kehittyä sellaiseksi, että kun sitä toistetaan, niin sitten tavallaan...
00:35:18
Speaker
Se alkaa luonnistua ilman, että tarvitsee suuremmin sitten sitä ajatella, että nyt mä irrotan sen pallon tästä kädestä ja minkälaisen liikkeen mun käsi tekee ja miten se katse seuraa palloa ja miten mä saan sen kiinni ja niin edelleen. Näin mä ajattelisin, että se on semmoinen myöskin sitten vielä, että sitä pystytään jatkojalostamaan siitä, niin silloin ehkä se taito alkaa olla hallussa.
00:35:47
Speaker
Oliko riittävä? Joo, kyllä. Me voidaan mennä esimerkeen ja monipuolista tätä. Itse kommentoin, että määritelimme taitoa viimeeksi, että se on esimerkiksi vaikka sopeutuva se taito. Nyt me puhuttiin tietysti vaikka sellaista lajeista, missä on vastustoja, paneeli tai tennis tai golfkin, mutta sitten on vähän erityyppisiä taitoja. Näitä sitten vaikka juokseminen tai pallo kiinniottaminen, ne voi olla vaikka nällaisia taustataitoja.
00:36:16
Speaker
Tai voisi puhua vaikka kapasiteetista, että jos saat juosta, niin voi olla ehkä nopeampi vaikka tenniskentällä liikkua, kun sä et osaat vaan kävellä etkä juosta.
Perustaidot ja tenniksen merkitys
00:36:25
Speaker
Ja sitten tenniksen johonkin tiettyä taitoa, lyöntiin voi tarvita sen juoksemisen siihen pohjalle ja erilaisia vartalokiertoja ja muuta, niin ne motoriikat voi olla erillisiä taitoja. Ja sitten tämmöinen tenniksen kämmenlyönti vaatii vaikka useampaa taustataitoa.
00:36:43
Speaker
Saisiko tästä tarpeeksi sekaavan metelin? Just näin. Mutta nyt jos puhutaan näistä tällaisista, mistä sanoitkin, koppia ja pallon heittämistä ja tällaisia taitoja. Sä valmennut näitä taitoja, eikö niin? Kyllä joo, että tällä hetkellä.
00:37:04
Speaker
No tietysti koulussa joo viikoittain ja useammassa ryhmässä ja siellä paljon lapsia on, kenelle näitä opettaa. Ja sitten tosiaan vapaa-ajalla on semmoinen ihana minien paderyhmä, missä keskitytään sitten nimenomaan ehkä tämmöisten taitojen ja varsinkin näiden perusliikuntataitojen oppimiseen heidän kanssaan sitten viikoittain. Ja toki siis olen tehnyt sitä aikaisemmin paljon eri lajien kanssa.
00:37:32
Speaker
hommia just näiden perustaitojen ja motoristen taitojen oppimiseksi. Mutta tällä hetkellä nyt on vaan toi yksi minieryhmä tuolla työn ulkopuolella. Joo, no siis mä ainakin nyt, jos ajatellaan, että Eerikin tunnen ja tiedän, niin sieltähän löytyy kyllä todella vahvat motoriset taidot, että varmaan sulla on ollut jotain merkitystä siinä. No on joo, täytyy sanoa, että on tota noin.
00:38:02
Speaker
Tietysti perheenä varsinkin, että ollaan kyllä liikuttu molempien poikien kanssa pienestä pitäen ja välillä meidän vanhemmatkin kysely, että ettekö te nyt muuta tee kuin aina jossain liikkumassa ootte, niin ollaan paljon liikuttu. Mutta sitten myöskin se, että ihan tietoisesti on tehty semmoisia juttuja, missä nämä motoriset taidot kehittyy. Sanoisin, että varmaan...
00:38:30
Speaker
Erik on ollut semmoinen viisivuotias, kun ollaan lähetty. Hän pelasi aikaisemmin tennistä ja osana tennistreenejä oli aina semmoinen taitoharjoitteluosio, joka kesti sitten puolesta tunnista tuntiin, riippuen vähän päivästä. Ja nimenomaan leikin varjolla, että ei tehty mitään, että nyt me harjoitellaan just tätä vaikaa. Ei ollut suorittamista, vaan oli leikkiä. Joo, ei, vaan että ihan leikin kautta. Ja tosiaan pitkään.
00:39:00
Speaker
Tehty sitä ja välillä vieläkin, jos sattuu olemaan hyvä väli, niin mä aina vähän heitän, että lähdetäänkö tekemään pikkusen taas jotain tämmöistä motorista harjoittelua, niin pysyy sitten homma yllä ja saa vähän erilaista ärsykettä.
00:39:31
Speaker
tai onko sellaisia tiettyjä ikinä, missä kannattaa tehdä, vai onko vanhempanakin mahdollisuus oppia? Kyllä olen sitä mieltä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa, niin sen parempi. Koko ajan tulee niitä toistoja ja oppimisen nopeus on varmasti lapsena huomattavasti nopeampaa kuin aikuisena, mutta kyllä aikuinenkin voi oppia vielä. Kyllä kannustan kaikkia aikuisurheilijoita tai liikkujiakin.
00:40:00
Speaker
Ihan tämmöisiä motorisia harjoituksia, että se on ainakin hauskaa. Voi itselleen nauraa sitten, jos joku ei onnistu tai muuta. Mutta kyllä se aikuisillekin toimii oikein hyvin. Mutta kyllä mä lapsen kohdalla sitten taas ajattelen niin, että jotta se liikkuminen olisi varmasti hauskaa, niin mitä enemmän sulla on taitoja, niin sitä mukavammaksi se muuttuu. Ihan sen hauskuuden näkökulmastakin on tosi tärkeää.
00:40:29
Speaker
Että kehitetään niitä taitoja ja sitten taas jos ajatellaan näin, että lapsi haluaa sitten jossain vaiheessa tai harrastaa jotakin ja haluaa sitten keskittyä siihen yhteen lajiin tai näin, niin kyllä mä ajattelen, että se, että mitä paremmat motoriset taidot sulla on taustalla, niin sitä vauhdikkaammin ne lajitaidot sieltä sitten tulee.
00:40:53
Speaker
Koska sulla on jo jonkunlainen käsitys ehkä sitten siinä matkan varrella tullut, että miten se sun oma keho toimii ja näin, niin on tärkeää, että on sitä monipuolista harjoittelua, jotta ne monipuoliset taidot kehittyy, jotta sitten ne lajitaidot voi kehittyä entistä paremmin ja vauhdikkaamminkin kyllä. Että ei tarvitse sitten lähteä ensin opettelemaan jotakin perustaitoa, jotta sitten se lajitaito voi kehittyä.
00:41:24
Speaker
Vanhempana voi oppia, se voi olla vaikeampaa, ehkä nuorempana tarttuu paremmin. Minulla on sellainen käsitys, että jos on nuorena esimerkiksi ne hyvät motoriset taidot, perustaidot, nyt voidaan puhua esimerkiksi siitä, että tietyn ikäisenä oppii kävelemään, että ehkä ensin opitaan ryömimään, sitten kävelemään ja sitten juoksemaan. Siellä on ikäspesifejä asioita, minun käsittääkseni missä vaiheessa mitäkin ehkä kannattaa.
00:41:53
Speaker
opetella, ainakin karkeasti. Kyllä joo. Tietysti luontaisestikin tosiaan lapsella kehittyy ne tietyt jutut kyllä. Mutta just se, että vaan on se ympäristö suotuisa, niin siitä vaan jatko jalostamaan erilaisia juttuja. Tähän väliin voisi vaikka ottaa esimerkin tai suosituksen, jos puhutaan vaikka padeellista ja lasten ja nuorten.
00:42:22
Speaker
Valmennuksesta löytyy ilmaiseksikin sivuja, missä on erilaisia taitoja. Esimerkiksi valmennustaito.info, missä kalaaja taitaa olla taustalla. Siellä on eroteltu vaikka liikkumisestaidot, hyppäämistä, kiipeämistä, kinkkausta ja välinekäsittelytaidot, missä on heittämistä, pallon heittämistä ja niin edelleen. Eli ihan esimerkkejä tämmöisistä. Niitä kun tutkii, niin voi tietysti miettiä, että minkälaisissa leikeissä vaikka tapahtuu tällaisia.
00:42:52
Speaker
taitoja, niin puoletkin voisi olla vaikka siitä padeltreenistä tällaisia taitojen harjoitteita leikimuodossa.
Motoristen taitojen kehittäminen padelissa
00:43:03
Speaker
Kyllä joo. Kyllä mä ajattelen vielä, että ainakin alakouluiässä, niin kyllä mä treenissäkin painottaisin niitä motoristen taitojen oppimista vielä.
00:43:18
Speaker
isommalle prosentuaaliselle määrälle kuin niiden lajitaitojen harjoittelua, ja sitten kun mennään siitä vähän eteenpäin, niin sitten ehkä keikauttaisiin vähän toisinpäin. Mutta kuitenkin pitäisin myös yllä, että sitä tosiaan sitä taitoharjoittelua ja motoristen taitojen vahvistamista tapahtuisi vielä myöhemmässäkin vaiheessa, mutta laittaisin painopistettä ehkä näinpäin. Joo, sitten sellaisen käsitykseen on saanut, että nyt tällaiset motoriset taidot, kun on hyvät siellä nuorella,
00:43:47
Speaker
Jos siitä kohtaa alkaa voimaharjoittelu ja tietysti paino kasvaa ja kaikki tämmöiset näin, niin se olisi ihan terveellistä olla ennen sitä voimaharjoittelua ja voiman lisäämistä. Hyvät ne motoriset taidot, koska jos siellä on vaikka virheliikkeitä, niin sehän voi rikkoo sitten kehoa. No kyllä joo. Ja just tosiaan niin kuin aikaisemmin sanoit siitä just niin, että se vammariski pienenee, niin tässäkin just näin.
00:44:15
Speaker
Mitä enemmän on tehty, vaikkapa erilaisia, mikä nyt olisi juoksuharjoitteita ja suunnanmuutoksia ja muuta, niin se kroppa on tottunut sitten aina erilaisiin ärsykkeisiin. Ja sitten kun lähdetään tekemään vaikka sitä omaa lajia tai tuommoista voimaharjoittelua, niin sitten varmasti se lähtee siitä mukavammin menemään, kun se kroppa on jo ehkä pikkusen valmiimpi siihen.
00:44:44
Speaker
Padelia taas ja padellin valmentamista ja nuoria. Mun mielestä Suomessa esimerkiksi nyt on puhuttu siitä aikaisemmin, että liikunta on vähentynyt ja liikuntataidotkin on ehkä pikkasen heikentynyt tai ainakin niitä pitäisi harjoitella enemmän. Mikä voisi olla suositus vaikka tällaiselle innokkaalle padeelpelaajalle tällaisessa taitoharjoittelussa?
00:45:15
Speaker
Sä ajattelet vaikka ihan määrällisesti. Nyt ei oteta kantaa vielä, mistä lähdetään liikkeelle. Sehän on varmaan yksilöllistä, että minkälaisia taitoja kannattaisiin harjoitella. Jos mä määrällisesti ajattelisin, niin kyllä mä tietysti vähän nyt just se, että minkä ikäisestä puhutaan, mutta kyllä sanotaan noin, että alakouluiässä, niin kyllä mä, jos vaikka viisi tuntia viikossa treenaan, niin kyllä mä niistä kolme tuntia käyttäisin motoristen taitojen ja taitojen.
00:45:45
Speaker
ylipäätään tämmöisen monipuolisen liikunnan parissa ja kaksi tuntia sitten siihen padeliin, niin se olisi ehkä sellainen, mitä minä ajattelen. No entä sitten mennään tuonne meidän, vaikka sinäkin olet nähnyt padeliin tietysti maanjoukkuun, että nuoria ja siellä rupeaa olemaan kuitenkin aika aktiiveja. En tiedä, kaikkia harjoitusmäärää voi olla päivittäistä ja ainakin viisi kertaa viikossa, mutta käydään tunteja kentällä jopa kymmeniä kisoja.
00:46:13
Speaker
On niin paljon jo sitten, että miten paljon vaikka pitäisi lisätä, että löytyisi se rutiini sinne taitoharjoitteluun. Vai onko määrä vaikea lähteä sanomaan? No ehkä määrä on vaikea lähteä sanomaan. Mä sanoisin, että taitojen harjoittelua, niin sitä olisi hyvä olla joka reenissä.
Taitoharjoittelun integrointi treeneihin
00:46:37
Speaker
Ainakin se pieni osuus jokaista reeniä menisi siihen taitoharjoitteluun.
00:46:44
Speaker
Tai monipuoliseen harjoitteluun. Kyllä minä pidän sitä kuitenkin tärkeänä osana yleisestikin ottaen tuommoista harjoittelua, että sitä tulisi tehtyä säännöllisesti. Itse veikkaan, että tämä taitoharjoittelu nimenomaan vaatii ammattitaitoa ja osaamista nähdä ja tehdä, ja sitä ei varmaan aina niin helposti saatavilla.
00:47:16
Speaker
Se olisi hirveän tärkeä osa tuollaiselle nuorelle, joka haluaa Suomen tasolla kilpailla ja katsoa, mihin pääsee, varsinkin sitten, jos haaveilee kansainvälisestä urasta. Kyllä, olen tuosta samaa mieltä. Kyllä se tietysti vaikka voi olla vaikea se, että mitä sitten tehdä tai muuta, niin apujakin varmasti löytyy.
00:47:43
Speaker
Kyllä suosittelen siihen, että valmentajatkin sitten ottaa selvää, että mistä sitä tietoa voisi saada ja sitten sieltä sitten lähtevät vaan toteuttamaan, että tuommoisissa kuitenkin kun tehdään taitoharjoittelua, motoristen taitojen harjoittelua, vaikka koordinaatioharjoittelua nyt johonkin alkulämmittelyyn, niin ei siinä nyt ihan hirveästi voi pieleenkään mennä.
00:48:12
Speaker
Aina siellä jotain kehitystä tapahtuu, että mä suosittelen, että rohkeasti kokeilemaan vaan. Ja sitten tosiaan, että kysymään ihmisiltä, että mistä tietoa voi saada lisää, jos se ei tunnu omimmalta alueelta. Joo, ja nyt taitaa olla aika hyvin jo netissä ja tekoälyä ja muuta, ketkä pystyvät kertoa paikkoja ja siis näyttää mallejakin, että mitä siellä on, että sitä tietoa kyllä löytyy. Ehkä mä näen, että se pitäisi...
00:48:41
Speaker
tulla rutiiniksi nimenomaan, niin kuin sanoit, että joka treenissä olisi vaikka semmoinen osio, mikä liittyisi siihen. Ja sitten jos mennään sinne aikuisiin vielä tästä näin, kellä ei ehkä ole vaikka taustaa eri lajeista tai muuta ja tulee padeeliin, niin mulla on ainakin semmoinen väite, mikä olisi hauska sitten tutkia ja katsoa, mitä tapahtuu. Mä oon ainakin sanonut käsityksen, että osa mun valmennettavista on kiinnostunut tällaista taitoharjoittelusta.
00:49:09
Speaker
Se voisi kehittää itse asiassa sitä padeltaitoa ja mailakäsittelytaitoa ja niitä kentällä liikkumisetaitoja ja tekemisetaitoja aika paljonkin, jos tekisikin taustalle sitä taitoharjoittelua. No tämähän mä uskon vahvasti, että näin varmasti. Ei välttämättä yhtä nopeasti kuin lapsilla, mutta joka tapauksessa varmasti kehittäisi.
Säännöllinen harjoittelu ja havaittavat parannukset
00:49:35
Speaker
Joo ja mä oon jotakin...
00:49:39
Speaker
Juttuja aina tuolla paljon reissuilla, mutta myös leireillä ja valmennuksessa ollaan kokeiltu jotain simpeleitä juttuja aika nopeasti, kuitenkin aikuisetkin saa niistä kiinni. Kuitenkaan ehkä enemmän se on sitä kärsivällisyyttä ja uskaltaa olla armollinen tietysti itselleen. Tuommoisen säännöllisen rutiini, että jos vaikka tulee viisi minuuttia aikaisemmin sinne hallille ja rupeaa tekemään vaikka jotain yhtä tai kahta harjoitetta siinä, niin uskon, että...
00:50:08
Speaker
Kyllä viikoissa huomaa jo aika merkittävän kehityksen. Ihan varmasti kyllä huomaa ja ehkä tästä päästään just tähän aikuisliikunnan hauskuuteen, että se on kuitenkin taas vähän erilaista tekemistä ja ei sitä tarvitse niin vakavasti ottaa, että välillä voi vähän nauraa itselleenkin ja yrittää taas uudelleen, mutta pääasialle tosiaan, että sitä tekisi säännöllisesti, niin se olisi varmasti tässäkin hyvä.
00:50:38
Speaker
Osaatko sanoa, että tämä tuli ihan just tässä mieleen, että miten vaikka Suomesta löytyisi tälläisiin taitovalmentajia, tai tiedätkö, että onko jotain tahoa, tai aika siitä, että sinulla on kuitenkin koulutus, ja se on jostakin, oliko Pelkiästä vai mistä oli tämä? Joo, Pelkiästä, eli olen kouluttautunut tosiaan siellä multiskelisvalmentajaksi, ja sitten tehnyt sen jälkeen sitä useamman vuoden.
00:51:08
Speaker
Sitten tosiaan tuolla jalkapallon parissa ja jääkiekkööleiden parissa ja salibändin pelaajien parissa ja niin edelleen. Ja tosiaan Paneeli- ja Tenniksen parissa, että muistaakseni Tenniksestä mä silloin joskus aloitin sen tekemisen. Toki joo, saa olla yhteydessä tännekin päin, mutta löytyy varmasti sitten muitakin. Voisin kuvitella, että lajiliitoistakin voisi vähän kysellä vinkkiä.
00:51:38
Speaker
niin ainakin seurat varmaan itsekin osaa selvittää sitä, ja seurassakin saattaa olla jo myöskin taitovalmentaja, ainakin tiedä, että jääkiekon ja jalkapallon puolella näin on. Tietysti se, että kuinka paljon ne painottuu just siihen lajiin, niin se voi tietysti olla myös se, että jonkun verran se painottuu siihen. Aivan, mutta kuitenkin pitää korostaa, että tämä on erillinen taito.
00:52:06
Speaker
Mä oon ainakin lajivalmentajana, valmentajana, vaikka opiskellut erilaisia asioita valmentamisesta, niin sitten tää fysiikkapuoli tai tämmöiset motoriset taidot, niin niitä pitää oikeasti opiskella, että ne ei ole helppoja. Mä oon voi silmällä itse ja mä oon sun kanssa tietysti sparraillut myös, niin mä havaitsen jotain, mutta mä en tiedä välttämättä aina sitä, että mikä se tarkka motoriikka tai mikä se harjoitus voisi olla vaikka johonkin tiettyä asiaa. Nyt jos me otetaan vaikka pareille esimerkki, niin jos...
00:52:36
Speaker
Jos halutaan nimetä joku lyönti, vaikka tämmöinen vibora tai smash tai muuta, niin näetkö sä heti sieltä sitten silmällä, että minkälaisia taitoja se vaikka vaatii, tai jos näkeekö sun silmä, että se heti, että siellä on oikein puutteita, vaikka jos keskivartalohallinnassa? No joo, kyllä varmaan vähän molempia, että ehkä enemmän silmä on harjaantunut siihen, että jos ei se lyönti tai joku muu tekeminen nyt lähde, niin mä yleensä vähän yritän tutkailla, että no.
00:53:05
Speaker
mistä se voisi olla kiinni ja sitten ehkä lähteä sitä kautta vähän kokeilemaan erilaisia harjoituksia ja niin edelleen. Mutta kyllä se vaatii sitä harjantunutta silmää myöskin sitten ja itse tykkään käyttää paljon sitä, että kuvaan ja hidastan ja hidastan ja katselen sitten sieltä ja sitten ihan vaan välillä kokeilemallakin, että okei, no kokeilepa tehdä tämmöistä.
00:53:31
Speaker
Ja toistetaan sitä ja sitten katsotaan, että tuntuuko se paremmalta. Jos se ei ole paremmalta, niin sitten mietitään jotain uutta. Mutta kyllä siellä kuitenkin aika monesti sitten jotain pieniä vinkkejä osaa itsekin antaa, että mistä se voisi olla kiinni, että joku ei onnistu. Ja toki tietysti kyllähän sen aina kun lähtee jotain katsomaan, niin pitää miettiä ensin sitä, että mitä kaikkea siinä tarvitaan, että se homma onnistuisi.
00:54:01
Speaker
Jos miettii nuoria, lapsia ja aikuisia, niin kaikki on erilaisia. Liikkeethän näyttääkin sen takia erilaisia mittasuhteita. Sitten pitää ymmärtää, että perustaito vaikka heittämiseen, niin siellä on tiettyjä lainalaisuuksia, mutta se saattaa näyttää erilaisilta eri ihmisillä. Monella tavalla pääsee siihen, että semmoinen...
00:54:26
Speaker
yksittäinen ohje ei kelpaa välttämättä kaikille, että tämmöinenkin taito pitää kuitenkin itse löytää, että se on omanlaisensa, aika niin. Kyllä, just näin, että ei tosiaan voi ihan antaa mitään yleispätevää ohjetta, mikä kaikille sopii, että kyllä sitä pitää vähän yksilöllisesti sitten katsoa, että mikä on milloinkin kyseessä. Mä heitän tällaisen väitteen sitten näiden lasten ja nuorten, kun ne aloittavat.
00:54:52
Speaker
Paljonen on se sitten ennen kouluikää tai siinä kouluiässä. Mä sanoisin, että ei kannattaisi liikaa antaa niille mitään teknisiä ohjeita ja loita sitä, että se voi olla jopa väärää suuntaan, että pitäisi enemmän nimenomaan mennä jonkun pelin ja leikin kautta sinne lajiin ja kokeilemisen ja antaa niiden tutkia sitä, jotta löytyy ne omat liikkeet.
00:55:18
Speaker
Jos on innostunut tai on tämmöinen taitovalmentaja, niin ennemmin vaikka sitten sen kentän ulkopuolella tehdä tällaisia perustaitojen harjoitteita. Miltä tämmöinen väite kuulostaa sun valvaan? Kyllä mäkin sanoisin, että en mäkään lähtisi antamaan mitään ihan piirun tarkkaa teknistä valmennusta pienille lapsille. Nimenomaan leikin kautta ja sitten toisaalta se, että se...
00:55:45
Speaker
Tehtävä on itsessään suunnattu kehittämään sitä taitoa. Jos ajattelen vaikka minien kanssa, että kun heitetään palloa, niin meillä saattaa olla vaikka vanne viritetty korkeudelle, että jos haluan, että heitto suuntautuu oikeaan suuntaan, niin viritän sen vanteen sellaiseen kohtaan, että jos lapsi sinne saa sen heitettyä, niin se taito siitä, että mihin sen suuntautuu.
00:56:13
Speaker
heiton pitäisi suuntautua, niin kehittyy vähän itsestään. Tällä tavoin mä lähtisin. Kaikki, mikä vaan leikkiin pystytään naamioimaan, niin aina parempi. Mun mielestä täsmää myös aikuisten harjoittelua ja myöhempääkin ikää, että jos me annetaan joku kohde vaikka, niin sitten sitä lyöntiä tehdään ja jollakin tavalla se sinne kohteeseen voi muotoutumaan vähitellen.
00:56:44
Speaker
Sitten on tietysti eri asia, että onko se sitten taidollisesti optimaalia, eli sieltähän voi puuttua jotain just näitä taustataitoja, minkä takia se liike näyttää erilaiselta, mutta ainahan kaikkia taitoja ei kannata vaikka aikuisten kanssa lähteä opettaa, jos se on harrastuksesta kysymys, mutta sitten taas kun näistä nuoristaan kysymys ja se on nimenomaan näin loukkaantumisasiat ja sitten voi olla tavoitteita, niin sitten taas kannattaisi aika paljon parantua siihen taustataitoon. Kyllä, just näin.
00:57:14
Speaker
Ja jotenkin se semmoinen, että varsinkin noita pienempiä lapsia, niin se, että en lähtisi just liikaa sillä neuvoamisella ikään kuin, mä ajattelen, että se on semmoista vähän niin kuin rajoittamista, että sen lapsen pitäisi pystyä tekemään se just tietyllä tavalla. Mä ajattelen, että se taito kehittyy monipuolisemmaksi, kun se lapsi saa kokeilla ja yrittää. Ja myöskin ehkä sitten se, että...
00:57:42
Speaker
Jos se pallo nyt vaikka padellissa verkkoon menee, niin ei mitään uutta palloa tulemaan. Ehkä voi antaa sellaisen vinkin, että hei, että miten me saataisiin tämä pallo tuonne, että voitaisiko me muuttaa jotain ja sitä keskustelua sitten käydä siellä. Mutta kyllä mä ajattelen sillä, että se tehtävä kun on laitettu semmoiseksi, niin se lapsi kun riittävästi siitä motivoituu ja innostuu, niin se tekee monen monta toistoa ja pikkuhiljaa sieltä se taito alkaa kehittymään.
00:58:13
Speaker
Ja just se, että niitä taustataitoja tehdään paljon siinä rinnalla, että ei vaan keskitytä siihen lajiin, niin se on tosi tärkeää. Joo, no mä siis itse tykkään kyllä tästä tehtäväajattelusta muutenkin, että edustat tietysti ehkä ekologista dynamiikkaa ja sitä nonlineärisuutta, mikä liittyy taitojen oppimiseen, että sillä informaatiolla ei ole ehkä niin isoa merkitystä tai vaikutusta mun kokemuksen mukaan.
00:58:43
Speaker
niin nuorempi kuin aikuisiinkaan. Että nämä tehtävät, taikka vaikka sen lopputuloksen kanssa, riippuu vähän siis motivaatiosta myös, niin ne aika hyvin ohjaa. Että kyllähän lasten leikitys ei kuitenkin tähtää johonkin lopputulokseen kuitenkin, vaikka se on hauskaa se leikkiminen, että vaikka joku polttopallonen, niin kyllähän siinä on sitten kopioittamista ja liikkumista ja väistelyä ja heittämistä.
00:59:10
Speaker
Kyllä. Niitähän ei siinä leikissä varsinaisesti erikseen opeteta. Just näin. Eli tämä voisi olla sitten nuorilla vaikka padelharjoittelussa, jos on ne mailat kädessä, niin jonkun lyönnin harjoittelu voisikin tapahtua sen tehtävän kautta vai mitä?
Tehtävien vaikeustason lisääminen taitojen kehittämiseksi
00:59:32
Speaker
No joo, kyllä just näin. Ja sitten kun alkaa se joku perushomma siinä sujumaan, niin aina sillä vaihtelulla sitten, että sitä...
00:59:41
Speaker
vaihdetaan sitä tehtävää vähän haasteellisemmaksi tai muokataan ympäristöä toisella tavalla muuten, niin sillä saadaan sitten taas sitä hommaa etenemään, että se on semmoista kuitenkin eteenpäin menemään ja sitten ne taidot taas entisestään karttuu siinä, niin sitten näillä keinoin voi sitäkin sitten vielä eteenpäin. No sitten vielä tämmöinen kysymys, että jos ajatellaan, että siellä on nuoresta asti.
01:00:10
Speaker
Lapsesta asti tehty näitä motorisia taitoja ja nyt vaikka teidän perheessä on tehty paljon niitä motorisia taitoja ja lähestytään sitten sitä 18 ja täyttä ikää ja muuta, niin millä tavalla jatkuuksen taitojen harjoittelu erikseen siellä lisää, että kasvatetaanko niitä, ylläpidetäänkö niitä vai mitä sitten tapahtuu? No kyllä mä ehkä tässä vaiheessa toivoisin, että niitä tehtäisiin vieläkin edelleen.
01:00:37
Speaker
osana sitä viikoittaista harjoittelua. Toki ehkä aina se ei onnistu, mutta kyllä minä sillä tavalla haluaisin nähdä sen, että sitä ei täysin unohdeta. On ymmärrettävää, että varmasti se lajiharjoittelun määrä kasvaa ja sitten tulee fysiikkaharjoittelu siihen päälle ja muuta, mutta jotenkin kyllä se hyvää tekisi edes siinä alkulämmittelyssä vaikka tehdä vähän niitä taitoja.
01:01:07
Speaker
Taitoja sitten siinä aluksi pysyisi ainakin sitten yllä, koska kyllähän semmoiset taidothan ei välttämättä koskaan unohdu, että itsekin kun on hyvin pienenä oppinut vaikka kärrynpyörän teon, niin kyllä se edelleen tuolta jostakin selkäytimestä tulee, että ei se siihen mitenkään katoa, mutta kyllähän se saattaa aina hetkeksi aikaa pikkuisen ruostua se taito, että sen takia, että kun pystyttäisiin pitämään niitä yllä, niin se olisi erittäin hyvä.
01:01:39
Speaker
Tosi tämmöinen spesifienti, aika reilu kysymys, mutta jos aikuiset tai noin nuoret pelaa padelia ja siellä, niin onko siellä jotain semmoisia tärkeimpiä taitoja, mitkä ehkä olisi vaikka rutiineissa mukana, jos haluaisi valikoida jotain? Totta kai sillä on todella paljon niitä perusasioita, että pitää osata juostaa ja hyppiä ja niin edelleen, mutta näet sä, että minkälaiset asiat padelissa vaikka korostuu?
01:02:08
Speaker
Kyllä mä sanoisin, että mä laittaisin varmaan paukkuja aika paljon, no ainakin kehonhallinnan taitoihin. Se on erittäin tärkeää. Mitä tarkoittaisi kehonhallinta? Esimerkkejä vaikka. No esimerkkejä, no sitähän voisi vaikka välillä, sitten kun toivottavasti olisi sitä aikaa, niin parkkourata erittäin.
01:02:39
Speaker
Erittäin tuntuu, että nuorisokeskuudessa on mukavasti porukkaa vetävä jotain juttuja. Eikä siihen tarvita mitään ohjattua tuntia. Tuonnehan voi mennä ihan ulos vaan parkouraamaan. Siinä se myöskin kehittyy aika lailla. Voimistelutaidot olisivat tosi tärkeitä, mutta ehkä 18-vuotiaana ensimmäisen kerran, jos niitä rupeaa tekemään, niin voi olla, että siinä hetki menee ennen kuin ne sieltä tulee.
01:03:09
Speaker
Niitä tietysti pienempänä olisi suotavaa tehdä. Kun olin viime viikolla seminaaria kuuntelemassa, niin siellä kovasti puhuttiin siitä, miten esimerkiksi parkour tuo tosi paljon motorisia taitoja niissä harjoitteissa tai siinä liikkumistavassa. Eli se on uusi versio metsässä telemisestä? No näinkin. Voisi ainakin joissakin tapauksissa sanoa, että kyllä.
01:03:38
Speaker
Paljonhan toki on ihan tämmöisiä perusliikkumistaitoja, missä se kehonhallinta kehittyy. Ajatellaan vaikka nyt karhukävelyt tai mitä tahansa muuta. Mä oon parellisesti huomannut valmentaessani, että niitä aikuisille jäi automaattisesti välttämättä hirveän nopeasti niitä uusia taustataitoja synnyyssä parellin avulla. Ehkä jotakin.
01:04:07
Speaker
vaikka sellaisia huomioita, että kaikki ei välttämättä erota vaikka ylävatsan toimintaa tai sen erottelua tai hartioiden kiertoa, että käännetään sieltä melkein jaloista asti välillä. Eli tämän tyyppisiä, onko ne samoja kehonhallinnan taitoja? No on tavallaan joo ja ehkä siinä se oman kropan tuntemus on ehkä se, mikä kuitenkin kehittyy tekemällä monipuolisesti asioita.
01:04:37
Speaker
Se kehittyy siinä ja vaikka itselläni kun omasta kilpaurheiluajasta on jo aikaa ja nykyään vaan omaksi ilokseni, niin sieltä on kuitenkin jäänyt paljon semmoisia, että jos mulle vaikka joku vinkkaa jostakin asiasta, että vaikka nyt niitä hartioita pitäisi kiertää, niin se on semmoinen asia, mikä aika varmaan nopeasti mä ymmärrän, mitä se tarkoittaa. En ehkä välttämättä pysty heti siinä.
01:05:04
Speaker
padekentällä toteuttamaan, mutta tiedän kuitenkin, mistä puhutaan. Sen takia, että se kroppa on tullut jo niin tutuksi sen myötä, että on monipuolisesti harjoitellut ja liikkunut muutenkin koko ikänsä. Joo, mielenkiintoista tämä koko taidon maailma ja miten tärkeä se olisi. Ja tietysti nyt kun on puhuttu lapsista ja nuorista, niin mielellään näkisi sen merkityksen vaikka esimerkiksi.
01:05:34
Speaker
maajoukkuetoiminnassa, mutta myös seuratoiminnassa sieltä alusta asti, että niitä tuotaisiin esille.
Taitopuutteet nuorilla pelaajilla
01:05:41
Speaker
Koska mun silmä sanoo, että nykyisinkin tämän hetken nuorilla, jotka on maajoukkuessa myös, niin siellä puuttuu tiettyjä taitoja, mitä olisi ehkä voinut jo aikaisemmin harjoitella. Tämä on mun mielipide tällä hetkellä ja mun silmällä, mitä mä oon ajatellut, että siellä voisi olla hyvänä.
01:06:02
Speaker
En toki tiedä yläkoululeitetyksen ja maanjoukkueleirien ja muiden sisältöä, mutta ajattelisin, että se olisi hyvä tällaista kasvatustyötä myös tehdä. Kyllä joo. Kyllä se on kuitenkin niin tärkeä osa. Ja sitten toisaalta myöskin viestittää sitä sinne seuratasolle, että se otettaisiin ihan arjen rutiiniksi. Se olisi tärkeää.
01:06:33
Speaker
Hyvin ollaan saatu käsiteltyä tämä. Pitetään ihan pieni breikki ja palataan vielä sitten loppuyhteenvetoon tässä. Hyvin jo tunti vierahtanut tässä tärkeitä teemoja äärellä, niin miten joku loppuyhteenveto sitten sieltä, niin voisitko kuvailla vähän tämän meidän keskustelun ydinkohdat sitten? No joo, kyllä mä niin kuin...
01:07:06
Speaker
Siitä nyt lähtisin kuitenkin liikkeelle, että perheet vaan liikkumaan yhdessä sinne ulos ja tosiaan ei tarvitse mitään sen ihmeempiä keksiä, kun pihalle menee, niin lapset varmaan jo siellä itsekin keksii paljon, että se olisi tärkeää, vaan että luotaisiin se mahdollisuus siihen liikkumiseen ja saataisiin lapset innostumaan siitä liikunnasta, että se olisi tosi tärkeää ja vanhemmat tietysti siinä erittäin hyvänä esimerkkinä sitten.
01:07:35
Speaker
Ja se, että saataisiin lapsille mahdollisimman monipuolista liikuntaa sitten tarjottua ja näin, että ne taidot kehittyisivät monipuoliseksi ja ne motoriset perustaidot olisivat siellä hallussa, kun sitten joskus, kun innostuu jostain lajista, niin olisi hyvät lähtökohdat sitten siihen harjoittelun oppimiselle tai oppimisella siihen, että lähtee harjoittelemaan.
01:08:05
Speaker
Lajitaidot sieltä sitten vähän nopeammin varmastikin myöskin opittaisiin, kun ne pohjat on kunnolla kunnossa. Ja sitten se, että se olisi semmoinen tämä liikunta ylipäätään semmoinen elinikäinen prosessi, että liikutaan sieltä ihan pienestä lähtien sinne ihan sitten ikäihmisiin asti, että pidettäisiin sitä osana sitten sitä päivittäistä.
01:08:32
Speaker
Ja saataisiin näin sitten ylläpidettyä myöskin sitä terveyttä. Ja ehkä aikuisille vähän vinkkinä, että ne pelit ja leikit joskus sielläkin on ihan mukavia. Ja motorisia taitoja kannattaa harjoitella myös vähän vanhemmallakin iällä. Että kyllä ne sieltä tulee, kun sitkeästi vaan yrittää. Loistavaa. Tosi tosi tärkeä aihe. Ja mun mielestä toi taitojen opettelu on myös itselle kiinnostava ja rakas aihe.
01:09:02
Speaker
Mä yritän houkutella Jenniä jossakin alkukesästä tai kesästä katsotaan, mikä päivämäärä löydettäisiin tänne pääkaupunkiseudulle. Jos tuommoinen taitotestaus tai ehkä jopa ohjelman saaminen, harjoittelu kiinnostaa, niin voi laittaa vaikka mulle sähköpostia sitten tuonne timoethiljanenetu.fi. Mä kyllä ilmoittelen, jos mä Jennin saan tänne, että hyvä.
01:09:32
Speaker
Ja asiantuntemusta ja osaava on, ja on Jenniltä saanut itsekin myös Jeesa ja silloin maanjoukkojen valmentajan aikana. Ja sitten tietysti voi katsoa Padelia ja vaikka Eerikkiä, niin siellä näkyy myös mun mielestä niitä tuloksia, että miten hyvät motorikat siellä löytyy. Ei yhtään hassumpi pelaajaa toi Eerikkiä tällä hetkellä Padelissa. Joo, ihan mielellään kyllä. Tuun pääkaupunkiseudulle päin, kun siellä välillä tulee nyt vähän muutenkin.
01:10:03
Speaker
poikettua erikin asioiden tiimoilta. Kun vaan löydetään joku päivämäärä, niin katsellaan, mitä saadaan aikaa. Loistavaa. Kiitos tosi paljon vierailusta. Katsotaan sitten, mitä kesä tuo tullessaan ja saadaanko Jenni testaamaan tänne porukkaa. Toivottavasti nähdään. Kiitos. Kiitos tosi paljon. Oli kiva olla mukana. Olipa kiva saada Jenni vieraaksi tähän jaksoon.
01:10:34
Speaker
Saatiin paljon asiantuntemusta taitojen oppimisesta. Kiitos myös kuuntelijoille. Ja palautetta tosiaan voi laittaa timo.hiljanenetu.fi sähköpostiosoitteeseen. Seuraava jakso on valmisteilla, mutta en vielä paljasta jakson teema tässä. Kiitoksia kaikille. Moi moi!